tiistai 22. elokuuta 2017

Mikaelin miekkä




On puhuttu Mikaelin miekan takomisesta... Kysymys on siitä, että tämä henkisen maailman tapahtuma, Mikael-miekan taonta, tapahtuu alttarilla, joka ei ole ulkoisesti nähtävissä. Se taotaan maan alla. Maan sisäisten luonnonmahtien tunteminen johtaa ymmärtämään, että Mikaelin miekan takominen tapahtuu maan syvyyksissä olevalla alttarilla. Sieltä voivat vastaanottavaiset sielut sen löytää.

On tärkeää olla mukana siinä, että yhä useammat sielut löytävät Mikaelin miekan. Ei riitä että miekka taotaan, vaan se täytyy myös löytää.

Rudolf Steiner, Die Erkenttnis-Aufgabe der Jugend. Puhe Koberwtzissa 17.6.1924. GA 217a.

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Muisti ja kiinnostus



Amsterdam

"Muistia voi aivan varmasti kehittää. Mutta sitä voi kehittää vain herättämällä tarkkaavaisuutta ja mielenkiintoa. Mielenkiinto, huomiokyky ja muisti kuuluvat yhteen. Kun pyrkii kiinnostumaan mahdollisimman voimakkaasti jonkin elämänalueen kokemuksista, olemaan niissä mukana koko minuudellaan, näiden kokemusten muistot tulevat voimakkaammiksi.

Jos siis tahtoo kehittää muistiaan jollain alueella, tapahtuu se parhaiten kehittämällä mielenkiintoaan siihen... Siksi tarkkaavaisuus ja mielenkiinto ovat parhaat tavat kehittää muistia fyysisessä maailmassa."

- Rudolf Steiner, Kunst- und Lebensfragen im Lichte der Geisteswissenschaft. Dornach 29.5.1915. GA 162.


Tämä jälkeen Steiner puhuu rakastavasta tarkkaavaisuudesta erityisesti henkisten kokemusten seuraamisessa, mutta käsittääkseni on aivan selvää, että mitä enemmän myötätuntoa, innostusta ja rakkaudellisuutta jotain asiaa kohtaan saa esiin, sitä paremmin siihen liittyvät kokemukset myös muistaa.


Kuva Amsterdamista noin 1990. Matti Kuusela

torstai 17. elokuuta 2017

Mikael - ajattelun tie sydämeen



Mikael vapauttaa ajatukset pään alueelta ja avaa niille tien sydämeen.
Hän vapauttaa innostuksen niin, että ihminen voi sisäisellä antaumuksellaan eläytyä kaikkeen siihen, mitä hän voi kokea ajattelun valossa.

Rudolf Steiner,
Antroposofisia johtolauseita. 
GA 26

Kuva Mikaelista on Turkin Kappadokiasta bysanttilaiselta ajalta. - Matti Kuusela

tiistai 8. elokuuta 2017

Enkelin olemus maan päällä




Enkelilllä ei ole samanlaista suoraan ruumiillisuuteen yhteydessä olevaa minuutta kuin ihmisellä. 

Virtailevasta ja solisevasta vedestä, haihtuvasta sumusta, ilmassa viuhuvista tuulista ja välähtävistä salamoissa on etsittävä enkeliolennon fyysistä ruumista, Vaikeus on lähinnä siinä, että ihmisen on vaikea hahmottaa olentoa, jolla ei ole selvästi rajautunutta fyysistä ruumista.

On ymmärrettävä mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että tiedän olevani enkelien ilmennyksen äärellä, kun katson kohoavia tai laskeutuvia sumuverhoja, seison lähteen vierellä tai pauhaavassa tuulessa, näen salaman leimahtavan pilvistä. Tiedän että kaikki se on enkelien ilmennystä.

On pystyttävä täysin kuvittelemaan, että jokin osaa vedenpintaa voi olla kymmenien enkelten fyysisten ruumiiden tihein osa. Enkelin fyysistä ruumista ei ole ymmärrettävä jotenkin rajatuksi: siihen voi kuulua vedenpinnan läikähdys jollain kohtaa, ja toinen osa aivan muualla.

Lyhyesti sanottuna meidän on opittava kuvittelemaan, että kaikki se, mikä meitä ympäröi veden, ilman tai tulen elementteinä, sisältää meitä lähinnä olevien enkelten fyysiset ruumiillisuudet. Ja jos tahtoo havaita enkelin minuuden tai henkiminän, on katsottava selvänäköisellä katseella astraalimaailmaan.

Se mikä humisee tuulessa tai solisee vedessä, ei ole vain se aineellinen kuva, jonka tavallinen ymmärrys havaitsee, vaan vedessä, ilmassa ja tulessa elää mitä moninaisimmin tavoin enkelien eteerisyys ja astraalisuus. Jos sen lisäksi tahtoo ulottua enkelten henkis-sielulliseen olemukseen, on sitä etsittävä selvänäköisesti korkeammista maailmoista.

- Rudolf Steiner, Henkiset hierarkiat ja niiden heijastuminen fyysiseen maailmaan. Esitelmä Düsseldorfissa illalla 16.4.1909. GA 110. Suomen antroposofinen liitto 1996, s. 115 - 117. Tähän tiivistäen suomentanut Matti Kuusela.


perjantai 4. elokuuta 2017

Pohjoiset mysteerit ja kahdentoista periaate



Vielä pohjoisemmassa, Skandinaviassa ja Pohjois-Venäjällä, me kohtaamme trottimysteerit, jotka perusti vihitty nimeltä Sig tai Sigrid, Sikke. Kaikki Sigfrid-myytit pohjautuvat tähän olentoon, Näitä pohjoisia mysteereitä luonnehtii piirre, joka on tosiasiassa hyvin yhteinen kaikille mysteereille, mutta joka täällä tuli ensimmäistä kertaa selvästi esille...

Pohjoiset mysteerit perustuivat idealle, että kun joukko ihmisiä, joilla jokaisella on erityinen tehtävä, kokoontuu yhdeksi kokonaisuudeksi, heissä työskentelee näkymätön voima, aivan kuin ihmissielu työskentelee ihmiskehossa. Kun ihmiset tulevat näin yhteen, ja jokaisella on oma tehtävänsä, he muodostavat korkeamman organismin, joka antaa korkeammalle henkiselle olennolle mahdollisuuden asettua heihin. 

Näin Sig kokosi kahdentoista piirin, joista jokaisen tuli kehittää sielunsa voimia tiettyyn suuntaan. Ja kun he näin kokoontuivat pyhäkköihinsä, he tiesivät korkeamman olennon elävän heissä aivan kuin sielu elää ihmisruumiissa. He tiesivät, että heidän sielunsa olivat korkeamman olennon osia. Tämä oli se kolmastoista, joka eli ja toimi niiden kahdentoista piirissä, jotka tiesivät: Me olemme kaksitoista ja kolmastoista elää keskuudessamme.

He saattoivat myös valita kolmannentoista, jonka tehtävä silloin oli toimia yhdyssiteenä korkeamman voiman laskeutumiselle. Näin Kolmastoista tunnustettiin jumaluuden edustajaksi vihkimyskeskuksissa.



- Rudolf Steiner, Eurooppalaiset mysteerit ja niiden vihityt, esitelmä Berliinissä 6.5.1909. GA 57.



Ruotsin sana kuningatar, drottning, on vielä kaikua vanhasta drottimysteeriperinteestä. Suomi on hyvin erikoinen alue Skandinavian ja Pohjois-Venäjän välillä. Me emme oikein kuulu kumpaankaan, vaan nämä Skandinavialle ja pohjoiselle Venäjälle kuuluvat ominaisuudet jotenkin ovat saaneet täällä meillä oman muotonsa. 

Muistuu mieleen myös vanha sana valtakunnandrotti, jollainen muistaakseni on ollut Suomessakin joskus 1500-luvulla. Drotti on siis alunperin merkinnyt pohjoista vihittyä. 

Nyt vasta tajusin, että drott on myös olennainen osa ruotsin sanaa urheilu, i-drott. Tässä drott merkinnee urheaa ja voimakasta. Muistuvat mieleen ajat, jolloin fyysisesti voimakkain valittiin myös kuninkaaksi, esimerkiksi raskaan kiven pituuspukkauksella, tai jopa päihittämällä muut kaksinkamppailuissa. - Matti

Kuvan fresko Akseli Gallen-Kallela, Kansallismuseon aulassa.

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Karma ja perinnöllisyys



Missä suhteessa karman laki on fyysiseen perinnöllisyyteen? Fyysisellä periytymisellä on suuri merkitys. Me tiedämme, että pojassa tulee esiin tiettyjä isän ja esivanhempien piirteitä. Esimerkiksi Bachin perheessä oli kahden ja puolen vuosisadan aikana kaksikymmentäkahdeksan merkittävää muusikkoa.

Bernoulli oli merkittävä matemaatikko, ja hänen jälkeensä perheeseen syntyi vielä kahdeksan tärkeää matemaatikkoa. Se on kaikki perinnöllisyyttä, sanotaan, mutta se on vain osaksi totta. Jos tahtoo tulla esimerkiksi hyväksi muusikoksi, siihen ei riitä, että on sielussaan muodostanut musikaalisia taipumuksia, vaan silloin on saatava myös fyysisesti riittävän hyvä korva. Muusikkoperheessä hieno kuuloaisti periytyy puhtaasti fyysisesti vanhemmilta lapsille.

Perheessä, jossa harrastetaan paljon musiikkia, sen jäsenillä on myös musikaalisesti kehittynyt kuuloaisti. Kun sellainen sielu, jolla on vahva valmius musiikkiin, inkarnoituu, on ymmärrettävää ettei hän hakeudu perheeseen, jossa ei harrasteta musiikkia... vaan hän syntyy sellaiseen perheeseen, jossa on sopivat fyysiset edellytykset. 

Se on täysin sopusoinnussa karman lain kanssa. Vastaavasti voi olla laita moraalisen rohkeuden suhteen. Ellei ihminen löydä siihen soveltuvaa verenperintöä, ei moraalinen rohkeus pääse esille.


- Rudolf Steiner, Vor dem Tore der Theosophie.
Esitelmä Stuttgartissa 28.8.1906
GA 95

torstai 27. heinäkuuta 2017

Totuudellisuus





Se joka ei ole tottunut pysymään tosiasioissa fyysisessä mielessä... ei kykene pysymään totuudessa myöskään hengestä puhuttaessa. Sillä henkisessä maailmassa ei enää ehdi hankkimaan totuudellisuutta, vaan ihmisen on tuotava se mukanaan fyysisestä elämästä.

Rudolf Steiner, Fall and Redemption,
Dornach 21.1.1923. GA 220.

Esitelmän nettiosoite