perjantai 4. elokuuta 2017

Pohjoiset mysteerit ja kahdentoista periaate



Vielä pohjoisemmassa, Skandinaviassa ja Pohjois-Venäjällä, me kohtaamme trottimysteerit, jotka perusti vihitty nimeltä Sig tai Sigrid, Sikke. Kaikki Sigfrid-myytit pohjautuvat tähän olentoon, Näitä pohjoisia mysteereitä luonnehtii piirre, joka on tosiasiassa hyvin yhteinen kaikille mysteereille, mutta joka täällä tuli ensimmäistä kertaa selvästi esille...

Pohjoiset mysteerit perustuivat idealle, että kun joukko ihmisiä, joilla jokaisella on erityinen tehtävä, kokoontuu yhdeksi kokonaisuudeksi, heissä työskentelee näkymätön voima, aivan kuin ihmissielu työskentelee ihmiskehossa. Kun ihmiset tulevat näin yhteen, ja jokaisella on oma tehtävänsä, he muodostavat korkeamman organismin, joka antaa korkeammalle henkiselle olennolle mahdollisuuden asettua heihin. 

Näin Sig kokosi kahdentoista piirin, joista jokaisen tuli kehittää sielunsa voimia tiettyyn suuntaan. Ja kun he näin kokoontuivat pyhäkköihinsä, he tiesivät korkeamman olennon elävän heissä aivan kuin sielu elää ihmisruumiissa. He tiesivät, että heidän sielunsa olivat korkeamman olennon osia. Tämä oli se kolmastoista, joka eli ja toimi niiden kahdentoista piirissä, jotka tiesivät: Me olemme kaksitoista ja kolmastoista elää keskuudessamme.

He saattoivat myös valita kolmannentoista, jonka tehtävä silloin oli toimia yhdyssiteenä korkeamman voiman laskeutumiselle. Näin Kolmastoista tunnustettiin jumaluuden edustajaksi vihkimyskeskuksissa.



- Rudolf Steiner, Eurooppalaiset mysteerit ja niiden vihityt, esitelmä Berliinissä 6.5.1909. GA 57.



Ruotsin sana kuningatar, drottning, on vielä kaikua vanhasta drottimysteeriperinteestä. Suomi on hyvin erikoinen alue Skandinavian ja Pohjois-Venäjän välillä. Me emme oikein kuulu kumpaankaan, vaan nämä Skandinavialle ja pohjoiselle Venäjälle kuuluvat ominaisuudet jotenkin ovat saaneet täällä meillä oman muotonsa. 

Muistuu mieleen myös vanha sana valtakunnandrotti, jollainen muistaakseni on ollut Suomessakin joskus 1500-luvulla. Drotti on siis alunperin merkinnyt pohjoista vihittyä. 

Nyt vasta tajusin, että drott on myös olennainen osa ruotsin sanaa urheilu, i-drott. Tässä drott merkinnee urheaa ja voimakasta. Muistuvat mieleen ajat, jolloin fyysisesti voimakkain valittiin myös kuninkaaksi, esimerkiksi raskaan kiven pituuspukkauksella, tai jopa päihittämällä muut kaksinkamppailuissa. - Matti

Kuvan fresko Akseli Gallen-Kallela, Kansallismuseon aulassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti