maanantai 16. lokakuuta 2017

Ihmisen kosminen alkuperä

Kuva Alexander B. Uglanov

Kun ihminen etenee syvemmälle sieluunsa ja kohoaa korkeammalle kuin pelkän aistihavainnon tasolle, hän vielä nykyaikanakin tuntee, että hänessä on jäljellä jotain henkisestä maailmasta. Nykyään tuo viimeinen henkisyyden jäänne, ihmissielu, on sulkeutunut fyysiseen kehoon, joka puolestaan on ikiaikaisen henkisen olennon tiivistymä.

Kun ihminen tavoittaa tietoisesti itsessään olevan hengen ja sielun, hän voi sanoa: "Nyt tiedän, mitä kerran olin koko olemukseltani, nyt tiedän, että olen syntynyt maailmojen sylistä, kaikkeuden suuruudesta."

Nykyaikana maailmankaikkeus ilmentää itseään ihmistietoisuudelle kaikessa, mitä avautuu aisteillemme. Mutta kaiken sen taustalla, mitä voimme havaita aisteillamme ja ymmärtää älyllämme, on henkinen universumi, ikiaikaiset Isä ja Äiti, joista sielumme on syntynyt. Myös ihmisruumis on syntynyt heistä, mutta ensiksi henkisessä muodossa. Nyt ihmisen todellinen muoto on kätkössä.


Rudolf Steiner 
The European Mysteries and Their Initiates
Esitelmä Berliinissä 6.5.1909
GA 57 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti